Kuvailtojen satoa · Vuosi 2026 - · Maaliskuu 2026

Loviisan Kameraseuran maaliskuun kuvaillassa, naisten lehden kansia ja luonnon muotoja

Kameraseuralla oli ilo saada tuomariksi, vaikkakin teamsin kautta, harrastajakuvaaja Orimattilasta, Pia Simonen. Hänelle on vuosien mittaan kertynyt aikamoinen määrä arvonimiä: SKsLE, NSMiF/p, MNFFF/g, EFIAP, GPUCR2, GPUVIP1. 

Hän tuomaroi molemmat sarjat, digi – naisten lehden kansi sekä printit – luonnon muotoja. Tässä on kuuden parhaan joukko molemmista sarjoista.

Naistenlehden kansikuva

Tehtävänannon voi ajatella joko kuvana, joka sopisi naistenlehden kanteen tai kuvana olemassa olevasta lehden kannesta. Molempia on kivasti oivallettu käyttää. Itse miellän pystykuvan tähän tehtävään luonnollisemmaksi valinnaksi vaikka tokihan vaakakuvastakin saa rakenneltua kansikuvan. Naistenlehdissä useimmiten on potretti kansikuvana, pääsääntöisesti nainen (Googletin ”naistenlehdet”, kuvahaun nopealla vilkaisulla ei yhtäkään miestä kansikuvahenkilönä). Teemakisoissa on aina tärkeää miettiä, että toteutuuko valitussa kuvassa tehtävänanto. Lehden kansikuvan ensisijainen tehtävä on myydä lehteä. Valitessa kuvaa aiheeseen kannattaa miettiä, onko kuva myyvä, onko kuva tarkka, onko värit hyvät, toimiiko asettelu, vetääkö kuva katsojaa puoleensa, ostaisinko lehden tämän kuvan perusteella.

1.”Eeva”, Mikko Ojaniemi. Kuva erottuu edukseen juuri tehtävänantoa ajatellen. Kuva on tarkka, henkilöhahmo on vakuuttavan oloinen, värimaailma on selkeä ja voimakas, sininen ja musta ovat juuri oikeassa linjassa taustalla. Valitsin tämän kuvan parhaaksi myös sillä silmällä, että kuvassa on tarpeeksi ilmaa lehden otsikolle ja muulle tekstille.

2.”Sävy sävyyn”, Ari Haimi. Tämä on todella hyvä potretti. Täydellinen tarkennus silmiin, erinomainen kylmä sävymaailma, ihan pro asettelu, kaunis malli, kaiken kaikkiaan kuvaa on helppo katsoa. Kuva voisi myös olla kisan ykkösvalintani. Ihan vähän kun vielä suoristaisi kuvaa niin, että taustan pystylinjat olisivat suorassa niin kuva olisi täydellinen.

3. Me naiset”, Mikko Ojaniemi. Kuva on oikein kaunis sommittelullisesti, värimaailmaltaan ja henkilöhahmoltaan. Tämä kuva toimisi varmasti lehden kannessa, henkilö katsoo kutsuvasti suoraan kameraan, ympärillä on tilaa teksteille. Jälkikäsittelyssä kiinnittäisin huomiota blurrauksen tarkkuuteen ja määrään, pääkohde saattaa näyttää päälle liimatulta jos blurrauksen kanssa ei ole tarkkana.

4.”Ihmeellistä luettavaa”, Tarja Taberman. Tehtävään on haettu hauskasti toteutettu toisenlainen näkökulma. Mieshenkilö ihmettelemässä naistenlehden maailmaa on totuudenmukainen ja samalla veikeä. Kuvan asetelma ja rajaus toimivat hyvin.

5. ”Kansikuva”, Antti Seppälä. Kuva on oikein hyvä valinta lehden kanneksi. Tässä on autettu katsojaa, ei tarvitse kuvitella miltä kansi näyttää tekstin kanssa. Valo on kiva ja henkilön ilme veikeä, rajaus on napakka.

6. ”Katse kameraan”, Sara Lindborg. Tässäkin kuvassa tarkennus aavistuksen silmiä edempänä, mutta koska kohde hieman kauempana niin menettelee. Kuvassa on ihanan herkkä värimaailma, miellyttävä bokeh, hyvä asettelu ja valo. Teemaa ajatellen ehkä ei kovin kaupallinen kuva, mutta potrettina oikein kaunis.

Luonnon muotoja

Näissäkin otoksissa on paljon hyviä kuvia. Tämän sarjan Pia arvosteli kuin olisi arvostellut ”nature” sarjaa. Ihmisiä tai ihmisen jättämiä jälkiä tai tavaroita sisältäneet kuvat eivät yltäneet kuuden parhaan kuvan joukkoon.

1.   ”Lammen rannalla”, Ari Haimi. Tämä kuva pompsahti pikkukuvissa selkeästi edukseen eikä tarvinnut pettyä kun sen avasi ruudun täydeltä näkyviin. Tarkka kuva, jossa toteutuu täsmälleen aihe eli luonnon muoto, jota vielä korostaa veden pintajännityksen luoma kehys. Vanha kikka on jättää mustavalkoisesta kuvasta jokin kohde värilliseksi, tässä kuvassa se toteutuu ilman kikkailuja ja toimii erittäin hyvin. Veden pinta näyttää pehmeältä ja epätarkalta, mikä tuo hienon kontrastin lehdellä oleville tarkoille roiskeille.

2.  ”Kuplat”, Leif Rosqvist.  Loistava mustavalkoinen kuva jään reunalta. Vesi on mustaa kuten Hector laulaa, suorastaan vaarallisen näköistä. Lisää vaaran tunnetta tuovat jäähampaat, jotka näyttävät yhtä kylmiltä kuin mitä varmasti ovatkin. Vahvaa linjaa, selkää kerrontaa, hyvä skaala sävyä valkoisesta mustaan.

3. ”Heijastumia taivaalta lammessa”, Ari Haimi. Pilven heijastuksesta on saatu oikein kaunis abstrakti kuva. Kauniit värit, hillitty tunnelma, tarkka, pieni väreilykin näkyy veden pinnalla. Sommittelu on erittäin onnistunut, yläreunan vinjetointi toimii hienosti kontrastina valkoiselle pilvelle.

4. ”Kivikkoranta”, Heikki Arola. Mustavalkoisuus toimii luontokuvissa hienosti. Kuvan sävyt ovat hyvät vaaleasta tummaan. Kivikon reunassa ja horisontissa on vahvoja linjoja. Ilma on kuvauspaikassa selkeä, horisontissa on utua. Tämä tuo kivan kontrastin tarkkuudelle lähellä ja kaukana, kovaa ja pehmeää.

5. ”Korento”, Harri Rantanen. Korennosta on napattu täydellinen kuva, erinomainen tarkkuus ja loistava asettelu, silmiä miellyttävä heinän kaari ja hyvä bokeh. Kuvassa on voimakkaat, mutta luonnolliset värit. Jos teemana olisi ollut hyönteiset, luonnon yksityiskohdat, makrot tai vaikka kesä niin tässä olisi ollut oma suosikkini. Nyt jää hieman epäselväksi, tarkoitetaanko luonnon muodoilla kuvan heinää, joka on vahva elementti vai kenties korennon siipiä, jotka ovat todellinen luonnon muotoiluihme.

6. ”Läpi valaistu”. Leif Rosqvist. Jäät ovat jännittäviä ja kuvauksellisia. Tässä kuvassa on tyylikäs, kylmä värimaailma, etualan rusehtava sävy toimii hienosti taustan sinisen kanssa. Erittäin tarkkaa kuvaa, terävää muotoa, jään ja veden kylmyyden voi melkein tuntea.

Pian kuvia voi katsoa instagram ja fb, molemmissa:  @piasimonenphotography

Huhtikuun kuvailta pidetään 23.4. 2026 klo 18 alkaen. Aiheina digikuvissa: violetti (kuva pitää ottaa huhtikuun aikana) sekä paperikuvissa: lasten leikit.   

                                                                      -        Tarja Taberman -

 Voit katsoa kuvia isompana klikkaamalla niitä.