• fi
  • English summary
  • Kansainvälisyys
    • Menestystä
    • FIAP:n Clubs’ World Cup
    • Living the Photo Artistic Life - Issue #45
  • Kameraseurasta
    • Puheenjohtajan palsta
      • 2010 - 2014
  • Jäseneksi?
    • Jäsenmaksulomake
  • Kilpailut
    • Kymen Kamerat 2016
    • Kymen Kamerat 2011,2014
    • Itärannikko 2014
    • Nuorten kuvakisa 2011
    • Kalenterikuvakisa 2014
    • 15th Fiap World Cup 2020 results
  • Kuvagalleria/ Fotogalleri/Photos
    • Heikki Arola
    • Ari Haimi
    • Oscar Henriksson
    • Liisa Hopeavuori
    • Raimo Lindström
    • Juha Merenheimo
    • Seija Niinimäki
    • Jonna Räisänen
    • Esko Silvennoinen
    • Seija Silvennoinen
    • Antti Seppälä
    • Harri Rantanen
    • Tarja Taberman
    • Kari Veijalainen
  • Kuvailt. aiheet 2020-2021
    • Aiheet 2003-2018 kevät
  • Kuvailtojen satoa
    • Vuodet 2010 - 2013
      • Toukokuu 2010
      • Elokuu 2010
      • Syys-lokakuu 2010
      • Marraskuu 2010
      • Tammi-helmikuu 2011
      • Maaliskuu 2011
      • Huhtikuu 2011
      • Toukokuu 2011
      • Elokuu 2011
      • Syyskuu 2011
      • Lokakuu 2011
      • Marraskuu 2011
      • Tammikuu 2012
      • Helmikuu 2012
      • Maaliskuu 2012
      • Huhtikuu 2012
      • Toukokuu 2012
      • Elokuu 2012
      • Syyskuu 2012
      • Lokakuu 2012
      • Marraskuu 2012
      • Tammikuu 2013
      • Helmikuu 2013
      • Maaliskuu 2013
      • Huhtikuu 2013
      • Toukokuu 2013
      • Elokuu 2013
      • Syyskuu 2013
      • Lokakuun 2013
      • Marraskuu 2013
    • Vuodet 2014-2017
      • Tammikuu 2014
      • Helmikuu 2014
      • Maaliskuu 2014
      • Huhtikuu 2014
      • Toukokuu 2014
      • Elokuu 2014
      • Lokakuu 2014
      • Marraskuu 2014
      • Tammikuu 2015
      • Helmikuu 2015
      • Maaliskuu 2015
      • Huhtikuu 2015
      • Toukokuu 2015
      • Elokuu 2015
      • Syyskuu 2015
      • Lokakuu 2015
      • Marraskuu 2015
      • Tammikuu 2016
      • Helmikuu 2016
      • Maaliskuu 2016
      • Huhtikuu 2016
      • Toukokuu 2016
      • Elokuu 2016
      • Syyskuu 2016
      • Lokakuu 2016
      • Marraskuu 2016
      • Tammikuu 2017
      • Helmikuu 2017
      • Maaliskuu 2017
      • Huhtikuu 2017
      • Toukokuu 2017
      • Elokuu 2017
      • Syyskuu 2017
      • Lokakuu 2017
      • Marraskuu 2017
    • Vuosi 2018 -
      • Helmikuu 2018
      • Tammikuu 2018
      • Maaliskuu 2018
      • Huhtikuu 2018
      • Toukokuu 2018
      • Elokuu 2018
      • Syyskuu 2018
      • Lokakuu 2018
      • Tammikuu 2019
      • Marraskuu 2018
      • Helmikuu 2019
      • Maaliskuu 2019
      • Huhtikuu 2019
      • Toukokuu 2019
      • Elokuu 2019
      • Syyskuu 2019
      • Lokakuu 2019
      • Marraskuu 2019
      • Tammikuu 2020
      • Helmikuu 2020
      • Maalis-huhtikuu 2020
      • Toukokuu 2020
      • Elokuu 2020
      • Syyskuu 2020
      • Lokakuu 2020
      • Marraskuu 2020
      • Tammikuu 2021
  • Linkit
  • LOISTO
    • Loiston kuvagalleria
    • Lue Loisto-lehtiä
    • Mediakortti 2020
  • Meilivälähdys 2010
  • Näyttelytoimintaa
    • Almin talo 8.3.2015
    • Almin talo 17.2 - 8.3.2015
    • ST1 Safcafe 3.3.2017
    • ST1 1.2.2018
    • ST1 2014 Kamera -67
  • Opastusta ja vinkkejä
    • HDR tekniikka
  • Retkiä
  • Toimintakertomukset -ja suunnitelmat
  • Toiminta torstait
  • Uutisia ja tapahtumia
    • 40 v Näyttely
    • Matti Sulanto
    • Jerome Auzeray
    • Turku 2017
    • Christina projekti
    • Upea päätös vuodelle 2017
    • 2010 - 2013
    • Risto Vuorimies LoKan vieraana 25.11.2018
    • Vuosinäyttely menestystä 2019
  • Vuoden kuvaaja
  • Yhteystiedot
  • Kuvagalleria

HDR eli High Dynamic Range - tekniikka

27.2.2020 Heikki Arolan toimintatorstain aiheena "HDR eli High Dynamic Range - tekniikka":

hdrteemailta.pdf

Tässä vielä sama wordinä, jos PDF ei jostain syystä aukea.

HDR eli High Dynamic Range -tekniikka

High Dynamic Range (HDR) -tekniikka on sitä, että otetaan täsmälleen samasta kohteesta monta eri valotusversiota ja yhdistetään ne yhdeksi laajasävykuvaksi.

Upeiden HDR-kuvien ottamiseen ei tarvita kovin vaativaa välineistöä. HDR-valokuvauksessa voi käyttää kompaktikameraa tai digijärjestelmäkameraa, kunhan kameran valotusaikaa voi säätää pitäen aukon vakiona. Vaikka valokuvan valotusta voi muuttaa kolmella tavalla, säätämällä aukkoa, valotusaikaa tai herkkyyttä (ISO-arvoa), niin HDR-kuvaaja säätää valotusaikaa otosten välillä. Aukon muuttaminen vaikuttaa terävyysalueeseen eli kuvista tulee sisällöllisesti erilaisia. Samoin ISO-arvon muuttaminen tekee kohinamuutoksen vuoksi kuvista sisällöllisesti erilaisia. Vaikka kohina on nykyisillä digijärjerjestelmäkameroilla pientä 100-1600 ISO-arvoilla, niin herkkyysarvoa muuttamalla ei ole syytä heikentää lopputuloksen laatua.

Automaattinen haarukointi

Kaikissa digijärjestelmäkameroissa ja useimmissa kompaktikameroissa on mahdollista haarukoida valotusta automaattisesti. Kun käytät automaattista haarukointia, sinun on valittava aukon esivalintatila, joka pitää aukon kiinteänä ja muuttaa valotusaikaa sarjan kuvien välillä.

Valotuksen korjaus

Jos kamerassa ei ole automaattista haarukointitoimintoa, siinä voiolla valotuksen korjaustoiminto, jota voidaan myös käyttää HDR-kuvasarjojen ottamiseen.

Säädä valotuksen korjaus alivalotukseen -2 EV:llä, ota kuva ja sitten -1 EV:llä, ota kuva. Säädä kameran valotus sen jälkeen mitattuun arvoon (0 EV) ja ota kolmas kuva. Ylivalota +1 EV:llä ja ota neljäs kuva. Lopuksi ylivalota +2 EV:llä ota kuvasarjan viides vaalein kuva. Useimmissa kameroissa valotuksen korjaus ulottuu ±2 EV:n alueelle. HDR-kuvasarjan ottaniseen tämä useassa tapauksessa riittää. Menettejyä voi käyttää, kun lähtökohtana on oikein valotettu RAW-kuva. Siitä tehdään Elementsissä alivalotetut, normaalivalotettu ja ylivalotetut versiot, jotka avataan ja tallennetaan jpg-muodossa.

Käytä jalustaa

Useissa HDR-ohjelmissa on automaattinen kohdistustoiminto mutta se ei ole aina luotettava. Käytä kaukolaukaisinta tai kameran omaa vitkalaukaisinta.

Otosten lukumäärä

Ota vähintään kolme otosta, mieluummin viisi. Kuvasarjan tummimmassa kuvassa ei saisi olla puhkipalaneita kirkkaita alueita, eikä vaaleimmassa kuvassa saisi olla tukkoisia varjoja.

Otosten välit

Sopiva EV-väli voisi olla 0,67-1,5. Pieni väli toistaa samaa informaatiota tarpeettomasti ja suuri väli taar hukkaa informaatiota.

Kuvaa nopeasti

Kun kuvausnäkymässä ei ole liikettä, niin kuvausnopeudella ei ole merkitystä. Jos kuva-alalla on liikkuvia kohteita, kuten ihmisiä, eläimiä, ajoneuvoja tai muuta  vastaavaa, niitä ei saa luotettavasti kuvaan. Hitaasti liikkuvat kohteet, kuten pilvet, on kuvattava nopeasti.

Photomatix Pro 64

Jos pitää valita yksi ohjelma HDR-kuvien luomiseen ja käsittelyyn, niin valinta voisi olla Photomatix Pro. Se on joustavin ja parhaiten muokattavissa oleva ohjelma. Sen säätömahdollisuudet ovat useassa tapauksessa riittävät. Sen todellinen vahvuus löytyy tone mapping algoritmeista. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa Tone Compressor ja Detail Enhanger. Algoritmissa on mahdollista säätää seitsemää eri parametria, kun muodostetaan lopullista kuvaa. Detail Enhancer on menetelmistä huomattavasti kehittyneempi ja sillä voidaan tuottaa sekä fotorealistisia että hyperrealistisia kuvia.

 

 hdrkuva.jpg

Loviisan Kameraseura | Ylläpito | Kotisivuton.fi