Loviisan Kameraseuran lokakuun kuvaillassa ”Myrskyn jälkeen” ja ”Meren jäällä” kuvia.
Illan aluksi paljon Loviisan historiaa sekä Aatos Åkerblominkin kuvia digitoinut Eddie Bruce kertoi työstään valokuvien sekä kaita- ja VHS-filmien digitoinnin parissa. Saimme nähdä esityksen aikana myös muutaman videon ja kuvia hänen toiminnastaan. Diakuvat Bruce digitoi käyttämällä tukevaa alustaa, kameraa ja valopöytää, kun taas paperiset valokuvat tallentuvat digitaaliseen muotoon valokuvaskannerilla. Tämän jälkeen työssä tarvitaan erilaisia ohjelmia laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi Photoshopissa kuvista säädetään värejä ja poistetaan naarmuja. Alan huippulaitteisto on arvokasta: Amerikasta filmien digitoimiseen tarkoitetun laitteen voisi ostaa noin 250 000 eurolla, mikä ei ole aivan tavallisen kuluttajan hankittavissa. Euroopastakin laitteita löytyy 35 000 – 45 000 euron hintaluokassa. Eddiellä onkin käytössään omat laitteistonsa eri filmityyppien digitoimiseen, ja dioja/negatiiveja hän on digitoinut tähän mennessä jo ainakin 55 000 kappaletta.
Pieni knoppitieto: tiesittekö, että 1940-luvun filmit voivat syttyä itsestään? Elokuva-alan alkuaikoina aina 1950-luvun alkuun saakka elokuvafilmit valmistettiin nitroselluloosasta (eli selluloosanitraatista), jota kutsutaan yleisesti nitraattifilmiksi. Aine on kemialliselta koostumukseltaan hyvin lähellä ruutia ja pumpuliruutia. Vanhetessaan nitraattifilmi alkaa hajota. Hajoamisprosessi on autokatalyyttinen, eli se ruokkii itse itseään. Kun hajoamisprosessi pääsee pitkälle, filmi tuottaa lämpöä, jopa 40 – 50 °C, jolloin se oli voinut syttyä täysin itsestään ilman ulkoista kipinää. Nitraattifilmit siis syttyivät herkästi. Syttyminen oli niin todennäköistä, että elokuvateattereiden projektorihuone oli eristettävä elokuvasalista tulipalon kestävillä seinillä. Lisäksi projektorihuoneeseen oli tehtävä salista erillään oleva poistumistie.
Eddie toimi myös kuvaillan tuomarina.
Digikuvat ”Myrskyn jälkeen” (18 kuvaa)
- Ukkosmyrsky keskeytti ajon, Heikki Arola. Hienoa, että tällaisellakin säällä joku on pysähtynyt ottamaan kuvan.
- Lepää rauhassa, Harri Rantanen. Tässä kuvassa on sukupolven työ jäänyt puolitiehen, viehättävä kuva.
- Myrskyn nostattama vesi, Tarja Taberman. Kotiseutukuva nosti tämän kolmen parhaan joukkoon.
- Pientä korjattavaa, Harri Rantanen. Tässä kuvassa katto taitaisi kaivata hieman korjausta.
- Sää selkenee, Juha Merenheimo. Kaunis kuva, tosin tätä kuvaa katsoessa alkaa hieman jo paleltaa.
- Maassa jälleen, Leif Rosqvist. Syksyn lehdistä on saatu kaunis ja värikäs kuva.
Printtikuvat, ”Meren jäällä” (16 kuvaa)
- Aurinko laskee, Tarja Taberman. Tästä kuvasta ensikatsomalla tulee mieleen kesä, vaikka eihän tässä kesää kuvata.
- Jäljet kohtaavat, Antti Seppälä. Kuvassa joutsenen ja ketun jäljet kohtaavat. Eläimet eivät nähtävästi ole kohdanneet kuitenkaan toisiaan.
- Merivartija, Mikko Ojaniemi. Utuinen kuva, ihanat värit.
- Vaimon johdolla, Ari Haimi. Hieno kuva, jossa kaksi ihmistä vaeltaa jäällä
- Jäätyneitä rantakiviä, Heikki Arola. Nätti ja kaunis kuva jäätyneistä kivistä.
- Luistelijat, Mikko Ojaniemi. Tämän kuvan on ottanut varmaan ammattivalokuvaaja? Utuisuus kiehtoi.
Seuraava kuvailta pidetään 26.11.2026.
Aiheina: ”Digikuvat 2 – 6 kuvan sarja” aihe vapaa, paperikuvat: ”Kaupunkiluonto”, ei ”Muutos”, koska Loistossa oli ilmoitettu jo kuvattu vanha aihe.
- Tarja Taberman –
Voit katsoa kuvia isompana klikkaamalla niitä.
